Here I am again!

Pitkän blogitauon jälkeen olen täällä taas, tämän oman blogini parissa.
Tänne päivittelen urheilu-urani taipaletta, mutta myös oman elämäni kuulumisia urheilu-urani ulkopuolella. Yritän olla ahkerampi tämän kanssa, kuin tuolloin vuonna 2014, kun blogini aloitin.
Nyt ainakin motivaatio tälle kirjoittamiselle on suurempi.

Parin vuoden aikana on tapahtunut ja paljon. Olen saanut ylioppilastutkinnon ja lakin Kuortaneen Urheilulukiosta ja muuttanut Kuortaneelta takaisin Kalajoelle. Siellä tein töitä Keramiikkapaja-Isopahkalassa melkein vuoden ajan, kunnes lähdin Personal Trainer-opiskelujen myötä Etelä-Afrikan Potchefstroomiin yhdeksäksi viikoksi. Sieltä voisin ehkä tehdä myös pienen postauksen jossain vaiheessa, minkälaista elämäni oli Afrikan auringon alla.



Suurin urheilu-urani käännekohta oli, kun muutin Poriin viime vuoden syksyllä 2015 saatuani opiskelupaikan Satakunnan ammattikorkeakoulusta matkailun puolelta. Tässä rytinässä vaihtui myös valmentaja, omat asenteet urheiluun ja omaan elämääni. Päälajini vaihtui pikamatkoista takaisin aitajuoksuun, niin kuin tämä oli minulla teinivuosina. Tietenkin säilyttäen pikamatkat siinä sivussa.

Olen ollut nyt vuoden Ihamäen Jussin valmennuksessa ja kehitystä tuli heti suurella kädellä. Aitajuoksun aloitus viime sykynä ei ollut mitään nättiä, eikä odotukset olleet kovin korkealla edes kesän alussa. Koitin kuitenkin pitää mielessä junnuvuosien aitajuoksut ja luottaa siihen, että jossain vaiheessa se sieltä taas luonnistuisi. Myös valmentajan ja treenikaverini Nooralotta Nezirin tsempit auttoivat puskemaan eteenpäin aitojen parissa. Jossain vaiheessa se sitten loksahti, oikeastaan Kuortaneen Eliittikisoissa Juhannuksena. Aidat painuivat tällöin ensimmäisen kerran alle 14 sekunnin, mikä oli aivan mahtava juttu!

Meidän Dream Team. Viivi Lehikoinen, Jussi Ihamäki, Nooralotta Neziri ja minä.

Ennätys parannukset.
Kesällä 100m ennätys parani aikaan 12,11. Harmillisesti parhaimmissa juoksuissani, joissa tiesin kykeneväni parempaan, kuin tuohon 12,11, oli vastatuulta yli kaksi metriä. 200m ensimmäinen ja viimeinen startti kesälle 2016 oli myös iloinen yllätys, kun aika painui alle 25 sekunnin, pysähtyen aikaan 24,68, lähes nollatuulissa. 100m aitojen ennätys jäi tänä kesänä tulokseen 13,70.


Kalevan kisa menestys ja alle 23-vuotiaiden SM-kisat.
Kalevan Kisoissa aukesi urani ensimmäinen finaalipaikka ja 6.sija. Oman ikäluokkani SM-kisoissa U23 100m aidoissa sain pronssia. U23 SM-kisoissa 100m sileällä aukesi 5.sija, jossa oli tuhannesosa kamppailut kolmannen, neljännen, sekä viidennen välillä, tiukka kisa oli siis Lappeenrannassa.

Kalevan Kisojen alkuerä. Kuva Tero Siivola.

Kesä 2016 oli itselleni come back - vuosi. Näiden monien vuosien taisteluiden ja ongelmien jälkeen tuntuu todella hyvältä olla takaisin kisakentillä ja osaan arvostaa tätä hommaa ihan erilailla, kuin ennen.

Haluan myös kiittää suuresti sponsoreitani menneestä kaudesta!

Katseet kohti kautta 2017 on asetettu ja tavoitteet sinne ovat kovat. Niitä kohden tehdään töitä, kovaa ja tosissaan.
Huomenna alkaakin peruskuntokausi uudestaan pyörimään ja offseasonit on lusittu ja levot pidetty.

Hallikausi ohi ja uutta peruskuntokautta kohti!

Hallikausi meni yhtä nopeasti ohi kuin se tuli vastaankin. Ja hyvin menikin, vaikka kramppi sattuikin pääkisoissa, mutta maaliin kuitenkin päästiin ja hopea-mitali kotiin tuotiin Helsingistä N19 60m! 60m aikani parani 0.20 sekuntia ja vihdoinkin harppaus sieltä viimeisten kausien 7.90 ajoista saatiin 7.69.
Kilpailin halleissa neljä kertaa, tarkoitus oli osallistua 19v SM-kisojen jälkeen vielä aikuisten SM-halleihin Rovaniemelle, mutta krampanneella jalalla ei juostu vielä Rovaniemellä, joten ne kisat minulta jäi välistä.

Treenikausi muuten syksy-talvi välillä on onnistunut ongelmitta.
Hallikauden paineita lisäsi koulustressit kirjoituksineen, mutta se on vain yksi osa elämää, kun on lukiossa ja  kirjoitukset, niin sen voimin mentiin läpi.




Uusi pk-kausi alkaa taas ja pian onkin kesä! :-)



<3:Erika

Christmas

Joulu on jo mennyt, mutta blogiteksti tulee silti viellä siitä.

Vietin rauhallisen ja ihanan joulun kotona perheeni ja sukulaisteni kanssa.
Aamulla tunnelmaa viritti televisiosta näkyvä Joulupukin kuumalinja, jota katsottiin samalla kun aamupalaa syötiin. Päivällä käytiin Joulukirkossa ja sieltä joulupöytään mummille ja papalle, jossa oli äidin siskonperhe myös mukana, Mahat tuli täyteen mummin loihtimia ihania jouluruokia. <3

Joulupukkikin saapui Tammentielle ja siellä saatiin muutama lahjakin, eli kiltisti oltiin oltu! :)

Illaksi tultiin takaisin kotiin, ja tontut olikin tuoneet kuusen alle lisää paketteja. Itse olin ainakin ollut kiltti, sillä sain pilatesmaton ja rullan ja aivan ihania hiustuotteita ym!

Ilta meni perheen kanssa ollessa yhdessä.
Syötiin mahat täyteen ihania jouluruokia ja katseltiin yhdessä televisiosta jouluisia elokuvia.

Ja se mistä mä pidän joulussa on se tunnelma, kynttilät ja jouluinen fiilis jokaisella. <3

Toivon, että jokaisella vuosi 2013 olisi jättänyt iloisia muistoja mieliin ja opettanutkin jollain tapaan. Ja toivotan jokaiselle ihanaa ja parempaa Uutta Vuotta 2014! Itselläni se tulee olemaan ainakin aika mielenkiintoinen vuosi lukion päättyessä. :)

 Talviset ja (hieman) myöhästyneet joulu-ja uudenvuodentervehdykset täältä Kuortaneelta toivottaa Erika :)

Princess of Dune 2014

Osallistuin Ravintola Dyynin järjestämään Princess of Dune mallikilpailuun. Dyyni on järjestänyt tapahtuman jo useampana vuonna. Kilpailuun on osallistunut niin paikkakuntalaisia, kuin muualtakin Suomesta.
Alkukarsinta järjestettiin marraskuun alkupuolella, jolloin meistä tytöistä tehtiin esittelyvideo.
  Kisaan osallistuin muutaman tutun ehdotuksesta. Hetken mietinnän jälkeen alkoi homma kiinnostamaan, hyvä niin. Kaverit olivat hyvänä kannustuksena ja tukena koko kisarumban ajan.
 Kokemus oli uskomattoman upea. Muistan kilpailun varmasti koko loppuikäni. Kuvaukset olivat mielekästä, nautin niistä todella! Kiitos mahtavalle kuvausporukalle alkukarsinnoista lähtien! Kiitos myös Siro-Asulle, Stationille ja Siluetille ja Dyynin henkilökunnalle!

                   

Kisapäivä oli 7.12.2013 Ravintola
Dyynissä.
Kahdelta päivällä koko porukka saapui paikalle. Ja samantien maskeeraus- ja hiustenlaittopenkkeihin. Monet ajattelivat, että miksi jo näin aikaisin tänne? Mutta kas kummaa, siinä se päivä hurahtikin huomaamatta. Maskeerausten ja hiustenlaiton jälkeen menimme kuvaamaan. Kuvasimme yksin ja porukalla yli neljä tuntia. Sitten vielä vähän koreografiaa, kuinka liikkua lavalla ja kuinka seistä. Pian kello olikin jo puoli 11 ja baari alkoi täyttyä juhlijoista ja katsojista. Kisafiilis alkoi vääjämättä tulla todeksi ja jännitys kasvaa.
Kisapäivänä sain uusia kavereita ja sain tutustua uusiin ihmisiin. Toivottavasti näen heitä pian uudestaan!
Kisaporukasta alkoi päivän mittaan tulla tiivisryhmä, jonka kanssa oli mahtava viettää aikaa.

Ja mahtavaahan se oli, voitto ja vielä lisäksi yleisönsuosikki! Lämmitti mieltä ja fiilis oli aivan uskomaton!

1.Erika Nevanperä&People Choice
2.Senni Apuli&Station V-Member
3. Milla-Marianna Nordström

John Sundvik

Kiitos kuvista John Sundvik!

Juuri kruunatun Dyynin Prinsessan tunnelmat!
Odottavaisin mielin uutta vuotta kohden..!

Pajulahti terveiset!

Pajulahdessa oli marraskuun lopussa 19-22-v maajoukkueen treenileiri, jossa sain olla mukana. Suomen pikajuoksun päävalmentaja Petteri Jousteen vetämä leiri torstaista sunnuntaihin sisälsi kovaa reeniä ja hyviä vinkkejä harjoitteluun. Erityisesti lähtöön sain muutamia ohjeita, millä saisin sitä paranneltua.
Pajulahdessa en ollut ennemmin käynyt, enkä Petterin leireillä ollut, joten odotin kovasti leiriä.
Pajulahti täytti odotukseni ja halli oli erinomainen treenaamiseen. 333m kiertävä kenttä oli hyvän tuntuinen alla eikä ilma loppunut hallista kesken, vaikka porukkaa riitti. Ryhmämme oli hyvä ja tsemppaava ja kovatkin treenit meni toisten kannustaessa hyvin läpi!
Pajulahteen mielellään palaan treenailemaan joku toinenkin päivä.
Leiristä minulla ei valitettavasti ole kuvia.

Treeniterveisin: Erika

Hei!

Tässä tulisi vähän saldoa viime kesän kulusta:

Ennätykset paranivat kummaltakin matkalta, mikä on hyvä asia. Italian kisaraja jäi kuitenkini harmillisesti liian kauaksi, mutta muuten kesän tavoitteet eli ennätykset paranivat.

 Sm-kisoissa oli vaikeuksia kramppien suhteen, krampissa olevalla jalalla kuitenkin ennätys parani 200m. Satasen starteista en saanut itsestäni jotenkin vain kaikkea irti, juoksu tuntui hyvältä, mutta se ei riittänyt. Kuitenkin ajatus tuntuu ihan hyvältä, olin omaikäisteni toisiksi nopein tilastoissa!

Ensi kesältä odotan paljon. Motivaatio ja nälkä on kasvanut entisestään. Amerikan 19v MM-rajaa lähden jahtaamaan janoten ja toivon mukaan 100m alittuisi tänä vuonna viimeinkin alle 12s. 200m odotan myös paljon sillä nyt on pk-kausi lähtenyt hyvin käyntiin ja aikataulussa ollaan. Piikkareilla juoksut aloitettiin tällä viikolla. Hallikauteen olisi tarkoitus osallistua tänä talvena.

Haluan kiittää sponsoreita viime vuoden tuesta ja toivon yhteistyön jatkuvan ensi vuonnakin!

Muistakaa, että olen käytettävissänne eri tilaisuuksissanne, ottakaa vain rohkeasti yhteyttä!

 Urheilullisin terveisin Erika Nevanperä